• Vinkit 04.09.2015 Comments Off on Suomen suurruhtinaskunta

    Kyllä vain, meidän suomalaisten suonissa virtaa kuninkaallista verta. Valitettavasti suonissa ei virrannut sininen vaan punainen veri, sillä keisarina toimi Venäjän ruhtinaskunnan nimittämä kenraalikuvernööri, joten itsenäisyydestä asia oli vielä varsin kaukana.

    Vuosina 1809-1917 suurin osa nyky-Suomen tasavallasta oli Venäjän vallan alla. Toki Suomen hallitusmuoto perustui näennäiseen autonomiaan, jonka kautta itsehallinto antoi tiettyjä vapauksia esimerkiksi Suomen senaatille. Mutta lopullinen päätäntävalta oli kuitenkin Venäjän keisarin nimittämällä kenraalikuvernöörillä, joka toimi maan sotilaallisen johtajana sekä otti osaa myös itse senaatin toimintaan.

    Autonomisella Suomella oli kuitenkin käytössä oma armeija, valuutta (1860 lähtien) sekä mm. maan sisäinen vallanjakojärjestelmä. Valitettavasti siniristilippumme ei liehunut Pohjolan tuulessa. Venäjän suurvalta haaveiden kasvaessa myös heidän sotaoperaatiot laajenivat. Tästä kuuluisin suomalaisia koskettava sotilasoperaatio on tietenkin Oolannin sota sekä Viaporin pommitus.

    Monet tappiot johtivat Venäjän keisarikunnan sisäkriisiin, jonka jälkilöylyissä lyötiin läpi monia uudistuksia. Mutta kaikista radikaalin muutos sai lähtölaukauksen Keisari Aleksanteri II:n murhan jälkeen. Uusi Keisari Aleksanteri III teki Venäjästä poliisivaltion reaktiona salamurhalle. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomi otti suuria askelia yhteiskunnallisessa kehityksessä niin taloudellisessa kuin myös kulttuurillisessa mielessä. Uudet teollisuuden alat sekä hiljalleen kehittyvä kansallisidentiteetti muokkasivat suomalaista sielua lempeällä kädellä.

    Seuraavat vuosikymmenet eivät valitettavasti olleet yhtä lempeitä Suomen sisäisen historian kannalta. Mutta nämä kovat ajat synnyttivät oikean suomalaisen sisun – oli se sitten kuninkaallista tai ei.

  • Vinkit 03.09.2015 Comments Off on Kieltolaki Suomessa

    Usko tai älä mutta Suomessakin on ollut kieltolaki! Vaikea kuvitella ottaen huomioon suomalaisen juomakulttuurin, mutta joka tapauksessa historiallisesti kieltolaki avaa mielenkiintoisia ajatuksia.

    Vuosina 1919-1932 Suomessa oli käytössä alkoholijuomien kieltolaki, jonka myötä alkoholin valmistaminen ja myynti olivat lain puitteissa kiellettyä. Laki asetettiin lähinnä jo pitkän aikajakson aikana tehtyjen havaintojen perusteella, joiden mukaan suomalainen alkoholin käyttö aiheutti ennennäkemätöntä köyhyyttä, yhteiskunnallista rappeutumista, väkivaltaa sekä murhia.

    Jopa kuuluisa ranskalainen filosofi Montesquieu arvioi suomalaisten olevan kurjia ja suurimpia juomareita. Ehkäpä juuri näiden havaintojen myötä Suomen päättäjät ottivat tehtäväkseen alkoholijuomien kieltämisen. Valitettavasti joidenkin asioiden kieltäminen ei aina johda odotettuihin tuloksiin, vaikka tarkoitukset olisivat jaloja ja hyväntahtoisia.

    Kieltolaki osoittautui lähes välittömästi typeräksi ideaksi. Nimittäin alkoholin pimeä myynti synnytti kuuluisan pirtuajankauden, jonka aikana alkoholia salakuljetettiin massiivisesti jopa Portugalista saakka. Poliisin resurssit hupenivat kuukaudesta toiseen, sillä 80 % rikoksista liittyivät tavalla tai toisella juopumukseen. Siten poliisien ollessa kiireisiä satamiin tulvi laivoja, joiden uumenissa piili tonneittain alkoholia.

    Lisätään tähän vielä spriin sekä kotikeittoisen juomien terveydelliset haitat sekä niiden kustannukset, minkä jälkeen päättäjät ymmärsivät, että ehkä lain purkaminen olisi kaikkien kannalta viisas ratkaisu. Valtion menettäessä kasvavassa määrin verotuloja pimeiden alkoholimarkkinoiden takia lain vaikutukset ulottuivat myös kansantalouteen.

    1931 järjestetyssä kansanäänestyksessä 70% äänestäjistä kumosi tämän typerän lain, jota toivottavasti nyky-Suomen byroslaavisessa tasavallassa ei herätetä henkiin.

  • Vinkit 01.09.2015 Comments Off on Suomen vanhin rakennus

    Suomen vanhimman rakennuksen etsintä ei ole missään tapauksessa helppo tehtävä. Yksi syy tähän on se että suomalainen kulttuurihistoria ei veny yhtä kauas kuin esimerkiksi keskieurooppalainen historia. Siten Suomen vanhimmat rakennukset ovat hyvin todennäköisesti puusta rakennettuja ja täten myös jo nyt tuhoutuneita.

    Mutta ei heitetä pyyhettä heti kehään. Vaikka Suomen historia on varsin lyhyt ja ytimekäs, ei tämä tarkoita sitä etteikö maasta löydy arkkitehtuurillisia perinteitä. Ironista sikäli että tutkijoiden mukaan Suomen vanhin rakennus löytyy Ahvenanmaalta. Nimittäin Jomalan kirkko pitää hallussaan vanhimman rakennuksen titteliä. Varovaisten arvioiden mukaan Jomalan kirkko on tönöttänyt paikallaan jo 1260-luvulta lähtien.

    Saman aikakauden lähettyvillä alettiin myös työstämään Manner-Suomen ensimmäisiä kivirakennuksia, enimmäkseen kirkkoja. Mutta näiden kuten myös Jomalan kirkon tarkkaa ikää on hankala arvioida sillä rakennusten valmistuminen saattoi kestä jopa vuosikausia. Täten rakennusprosessin arkistointi sekä todisteina toimivien viittauksien löytäminen tänä päivänä ei ole täysin huoleton puuha.

    Moni asiasta kiinnostunut saattaa miettiä mikäli Jomalan kirkko on vanhempi kuin esimerkiksi Turun Linna? Asia saattaa olla hyvinkin näin mikäli käsite ”perustukset” otetaan huomioon. Nimittäin Turun Linnaa edelsi linnaleiri, jonka varaan itse linna rakennettiin. Mutta tutkijoiden mukaan linnaleiri sai alkunsa 1280-luvulla. Näin ollen Jomala pitää pintansa listan ykkösenä.

    Hyväksi onneksi Suomalainen arkkitehtuurin ystävät voivat vierailla lukuisissa 1400-luvun kartanoissa mikäli Ahvenanmaa tuntuu kaukaiselta reissulta.