• Keskiajalla Suomi oli jatkuvasti ristiretkien kohteena. Novgorodilaiset ja Ruotsalaiset kävivät kovaa taistelua Suomen maista. Lopulta taistelut johtivat Pähkinäsaaren rauhaan vuonna 1323. Sen jälkeen Ruotsista alkoi tulla siirtolaisia Suomeen ja Suomesta tuli lopulta vahvan naapurin maakunta.

    Ruotsin vallan aika

    Ruotsin vallan alla Suomessa alettiin tietysti soveltaa myös maan lakia ja sen sosiaalista järjestelmää. Kaikesta huolimatta talonpojat onnistuivat säilyttämään vapautensa ja järjestivät useita pieniä kahakoita vallitsevaa systeemiä vastaan.

    Turusta tuli myöhemmin Suomen pääkeskus, jonka piispaksi nousi Mikael Agricola vuonna 1554. Mikael Agricola oli uskonpuhdistaja ja häntä pidetään myös suomen kielen isänä. Myöhemmin Suomessa tehtiin uudistuksia, joissa Mikael Agricola oli myös tärkeässä osassa. Hän olikin monien suomen kielen ja kulttuurin uudistusten takana.

    Vuosisata oli Ruotsille menestyksekäs. Useampien sotien myötä muun muassa rajaa Venäjän kanssa onnistuttiin siirtämään kauemmas.

    Venäjän vallan aika

    1700-luvun lopussa Ruotsi alkoi menettää mahtavuuttaan ja Venäjä onnistui Suomen valloituksessa vuosien 1808-1809 sodissa. Ruotsin vallan alla Suomella ei ollut erityisiä vapauksia, mutta Venäjän vallan aikana asia muuttui. Aleksanteri I myönsi maalle laajennetun autonomian, joka mahdollisti Suomen oman hallinnon synnyn. Helsingistä tuli uusi pääkaupunki ja yliopisto siirrettiin myös sinne.

    Vuosisadan lopulla Suomessa alkoi kehittyä voimakas nationalismin henki. Tämä heijastui esimerkiksi kirjallisuudessa. Venäläiset yrittivät tukahduttaa Suomen etääntymistä vallastaan säätämällä uudet lait. Venäjän vallankumous auttoi kuitenkin Suomea itsenäisyyden tavoittelussa vuonna 1917 ja myöhemmin eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. Suomen historian käännekohtia voi muistella lisää yle.fi:ssä.

    Itsenäinen Suomi

    Itsenäisen Suomen ensimmäiset vuodet kuluivat sisällissodan merkeissä, kun punaiset ja valkoiset selvittelivät välejään. Maasta tuli tasavalta vuonna 1919, jolloin Ståhlberg valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi. Vuonna 1939 Suomi ajautui sotaan Neuvostoliiton kanssa kiellettyään sotatukikohtien rakentamisen maaperällään. Suomalaiset puolustivat urheasti maataan, mutta joutuivat lopulta luovuttamaan maa-alueita Neuvostoliitolle. Ensimmäistä sotaa seurasi jatkosota, johon Suomi joutui Saksan liittolaisena. Sodan seurauksena itäiselle naapurille annettiin lisää maa-alueita. Sotien jälkeen maan kehitys on ollut rauhallista ja hallinnollisia muutoksia on tapahtunut oikeastaan vain vuonna 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan Unioniin.